Missä palaa?
Tänä aamuna jostakin leijaili kulotetun ruohon haju, ja arvelin jo, että asunto-osakeyhtiömme pihat ovat syttyneet tuleen. Juoksin ikkunaan, mutta pettymyksekseni en nähnyt yhtään lieskaa. Samat bemarit ja audit siellä vain töröttivät, kahdeksan neliön pihoilla kuihtuneet kukat ja keltainen ruoho. Missä sade? Kaipaan ukkosen jyrinää, synkkenevää taivasta ja kaatosadetta.
Näyttää kuitenkin siltä, että saan synkistellä ihan yksinäni tämänkin viikon. Eikö synkistely muuten olekin aika mukavaa, kun joku toinenkin on alhossa? Siinä sitten purnataan päät yhdessä, salaa helpottuneina, että löytyi edes yksi kohtalotoveri.
Mulla taitaa muuten olla taas meneillään SE kuukauden mustin viikko.
Näyttää kuitenkin siltä, että saan synkistellä ihan yksinäni tämänkin viikon. Eikö synkistely muuten olekin aika mukavaa, kun joku toinenkin on alhossa? Siinä sitten purnataan päät yhdessä, salaa helpottuneina, että löytyi edes yksi kohtalotoveri.
Mulla taitaa muuten olla taas meneillään SE kuukauden mustin viikko.
posted by kaisa | 9:36 ip.
5 Comments:
Hei toveri! Onneksi tänään ei enää dunkkaa niin pahasti, huh, eilen oli kyllä paha ilmasto. Jalkapalloreeneissäkään ei jaksanut juosta. Tuli mieleen, että varmaan Ateenassa on samanlainen ilmasto, koko kesän. Sinne sitten pökräillään, Akropoliille patsaiden ja pylväiden juureen.
Mulla oli MUSTA VIIKKO viime viikolla, tai ehkä paremminkin HARMAA ja SUMUINEN. Herkut ja muu lepäily kehiin, ehkä kirjanen...
Haluaisitko muuten alkaa jalkapalloilemaan Bragun Pallokissoissa? Tarvitsisimme lisää porukkaa!!
Maisemat ja mielentilat vaihtuvat, ihmiset ja tapahtumat ympärillä. Aina ei ole selvillä suunnasta, pääse päämäärään tai tiedä siitä, mitä on edessä, näe savuseiteissä hapuilun tarkoitusta. Jospa juju onkin mielentilojen liikkeissä, matkalla olossa. Etsinnässä.
Tämä ajatus saa Bluen kumman levolliseksi, kiitolliseksi elämästä.
Tällä kertaa varjoilija tietää päämäärän: huomenna hän on virolaisen taiteilijaperheen maapaikkassa, 75 kilometrin päässä Tallinnasta. Tervetullut ja odotettu.
Palaa edelleen, ja paloa on myös joihinkin muutoksiinkin. Mitähän tulee tapahtumaan, aika saattaa olla valmis. Melkein ainakin, ehkä. Kai sen sitten huomaa.
Pike, harrastusmahdollisuuteni ovat kapeat kun on päivätyö ja kaksivuotias. Mutta katsotaan!
Blue, kuulostaa ihanalta! Maltatako palata ollenkaan...
Palasin. Sillä oma koti on oma koti ja ihana on, että sellainen on, vaikka toisinaan toivoisi lämmintä syliä vastassa ja toisinaan taas nauttii siitä, että pääsee laskeutumaan rauhassa, ihan hissunkissun.
Blue
Lähetä kommentti
<< Home