Mikä on tärkeintä?
Tunnen itseni petolliseksi noita-akaksi. Jätin pikkupojan päiväkotiin itkemään jo toisena aamuna peräkkäin. Yritä siinä sitten koota itsesi työkuntoon nurkan takana, kun paidanrintamus on märkänä lapsen kyyneleistä ja vähän omistakin ja epätoivoinen, epäuskoinen äiti-älä-jätä-mua-parku kaikuu korvissa vielä Itäväylälläkin. Siinä tilanteessa tulvii mieleen seuraava kysymysten sarja:
Miksi vien lapseni vieraiden hoitoon, vaikka haluaisin itse hoitaa häntä?
Miksi minulla on niin paljon asuntolainaa, että minun on pakko mennä töihin, vaikka tiedän, että lapseni tarvitsee minua tuhat kertaa enemmän kuin työpaikka?
Miksi vasta nyt uskon psykologeja, joiden mukaan lapselle on parasta olla kotihoidossa kolmevuotiaaksi?
Miksi emme myy sikakallista kotiamme ja muuta jonnekin pieneen HALPAAN kylään, jossa voisimme elää vuosikausia pelkästään asuntokaupan voitoilla ja hengittää vapaasti ja hoitaa pientä puutarhapalstaa lapsen kanssa?
Miksi en ajatellut tätä kaikkea kolme vuotta sitten, kun tulin raskaaksi?
Miksi vien lapseni vieraiden hoitoon, vaikka haluaisin itse hoitaa häntä?
Miksi minulla on niin paljon asuntolainaa, että minun on pakko mennä töihin, vaikka tiedän, että lapseni tarvitsee minua tuhat kertaa enemmän kuin työpaikka?
Miksi vasta nyt uskon psykologeja, joiden mukaan lapselle on parasta olla kotihoidossa kolmevuotiaaksi?
Miksi emme myy sikakallista kotiamme ja muuta jonnekin pieneen HALPAAN kylään, jossa voisimme elää vuosikausia pelkästään asuntokaupan voitoilla ja hengittää vapaasti ja hoitaa pientä puutarhapalstaa lapsen kanssa?
Miksi en ajatellut tätä kaikkea kolme vuotta sitten, kun tulin raskaaksi?
posted by kaisa | 1:48 ip.
5 Comments:
Isoja kysymyksiä, kultainen sinä. Tiedän että tämä on laiha lohtu, mutta monet päiväkodin tädit ovat kertoneet minulle, että lapset yleensä lopettavat itkun kun äiti on päässyt sen nurkan taakse kokoamaan itseään. Mutta ymmärrän ihan täysin, että sydäntä riipoo. Tulee varmasti parempia aamuja. Ja teidän sikakallis koti on kyllä aika ihana ja aikas ihanalla paikalla myös, mutta mutta, halvoissa pikkukylissä on puolensa. Minä olen kyllä heti tukemassa maallemuuttohaaveita, jos joku sellaista tukea kaipaa! :)
En taida osata sanoa omasta näkövinkkelistäni mitään järkevää.
Teillä on ihana koti, varmasti pikkupojalla on kivaakin päiväkodissa omien kamujensa kanssa, tulisko hulluus jos ois pienemmässä kaupungissa, enemmän kotona? En tiiä.
Ehkä näitä asioita ei edes voi etukäteen tietää tai niihin varautua, kun ei niin moneen muuhunkaan vastaantulevaan tässä elämässä. Luulisin.
Viikonloppu tuli taas, iloista!
Kiitos kannustuksesta! Täytynee pitää mieli kirkkaana nykytilanteen suhteen ja avoinna tulevalle...
Eihän kesä oo vielä loppunut=
kesähän loppuu 31.8.
Lähetä kommentti
<< Home