Kesä

Tilanteita ja mielentiloja kesällä 2006.

Nimi: kaisa

sunnuntaina, kesäkuuta 04, 2006

Humanismista ja ryhmistä

Avasimme kesän Alppipuistossa. Oli venäläistä kuohuviiniä, kristallilikööriä, mansikoita ja muuta asiaankuuluvaa. Julistin aluksi, etten puhu mitään, mutta puhuin koko illan. Ystävien seurassa uskaltaa avata suunsa tai olla hiljaa.

J:n kanssa keskustelimme muun muassa siitä, onko humanismi kirjojen rakastamista vai ihmisyyden rakastamista. Päädyimme jälkimmäiseen. Humanististen tieteiden opiskelijat ja maisterit eivät välttämättä ole humanisteja. Insinööri voi olla mitä suurin humanisti.

Olin myös toisissa juhlissa, joissa oli myös vanhoja ystäviä. Siellä minulla ei oikeasti ollut mitään sanottavaa, tai en uskaltanut sanoa mitään. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, poikkeavaksi. Tunsin olevani aivan liian keskiluokkainen, aikuinen ja tylsä. Miksikö? Asun rivitalossa, minulla on asuntolainaa, vakituinen työpaikka, mieheni sukunimi ja vielä se farmariautokin katoksessa. Ekologinen jalanjälkeni on kestämättömän suuri, ostan vaatteita ylikansallisten ketjujen putiikeista, enkä edes käytä pojallani kestovaippoja. Tiedän usein valitsevani väärin. Usein en edes jaksa valita, vaan otan sen, mitä ensimmäiseksi tarjotaan.

Osittain epämukavuus tietyissä porukoissa tulee varmasti siitä, että tunnen syyllisyyttä elämäntavoistani, enkä ole varma, onko elämäni juuri sitä elämää, jota haluaisin elää. Olen ulkopuolinen myös täällä insinöörien keitaassa (asuinalueellani), koska en ole kiinnostunut golfista, en osaa sijoittaa, yritän kierrättää, syön kasvisruokaa ja pukeudun kuin teinityttö.

Olen tainnut aina olla hiukan ulkopuolinen. En tykkää olla porukoissa, joita yhdistää elämäntapa, -katsomus tai aate, vaikka sellaisissa olisikin turvallista hengata. Haluan ja aion valikoida tarkemmin ja kuluttaa niukemmin. Sisäinen epävarmuuteni ei kuitenkaan vähenisi siitä, että hakeutuisin jonkin tietyn aatteen yhdistämiin laumoihin. En halua valita puolta ja miettiä, kuka jää toiselle puolelle.

Mieluiten kiinnityn niihin, jotka ovat myös vähän eksyksissä.

4 Comments:

Blogger Mari said...

Kiinnitytään sitten toisiimme. Ulkopuolisuus ja irrallisuus mahdollistaa näkemisen. Vaikka tekee se senkin, ettei koskaan elä nyt vaan joskus muinoin tai joskus sitten. Kaukana ei vaan koskaan satu olemaan siinä, missä itse on. Minäkin valitsen mörköyden.

3:34 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Huomenta, Kesätyttö!
Joko lomaolo on lakaisuut tylsät työjutut jonnekin takaraivon taakse? Toivon niin! Ihana ilma ainakin, tekee tilaa talvelle ja arjelle!
Pikaisiin näkemisiin, toivon, Tuuliviiri

9:59 ap.  
Anonymous Anonyymi said...

PS, miksi olla ulkopuolinen? Ihan turhaan. Olet elämässäsi juuri oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, oikeiden, Hyvien Ihmisten kanssa.
Olet onnekas :)

e

10:00 ap.  
Blogger Hilla said...

Tervetuloa eksyneiden joukkoon! Hukassa on hyvä olla! Hortoillessa näkee paljon enemmän kuin suoralla tiellä! :)

4:56 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home